Suomen satavuotisen historian kunniaksi maassa avattiin uusi Hossan kansallispuisto Kainuun Suomussalmella. Kyseessä on Suomen 40. kansallispuisto. Hossa on ollut suosittu ulkoilualue jo paljon ennen kansallispuistostatustaan ja siellä käy vuosittain noin 50 000 retkeilijää. Nyt alueen palveluita on kuitenkin parannettu entisestään ja  Hossasta löytyy mm. siltoja, laavuja, esteettömiä reittejä sekä uusia, selkeitä opasteita.

Hossa tarjoaa retkeilijälle monipuolisia mahdollisuuksia

Ennen muuttumistaan kansallispuistoksi Hossa toimi pitkään retkeilyalueena. Retkeilyalue perustettiin vuonna 1979 ja sitä on pitänyt yllä Metsähallitus. Hossa on myös osa Natura 2000 -verkostoa. Luonto alueella on kaunista ja monipuolista. Alue on pinta-alaltaan 90 km2 ja siellä on lukuisia pieniä järviä, soita, lyhyitä jokia ja puroja. Hossa koostuu pääosin mäntymetsästä, tosin kuusiakin löytyy vaarojen ylärinteiltä.

Alueen kuuluisimmat nähtävyydet ovat Värikallion 4 000 vuotta vanhat kalliomaalaukset, jotka löytyvät Somerjärven rantakalliosta kansallispuiston pohjoisosasta. Lisäksi alueella voi nähdä erilaisia poronhoitoon liittyviä rakennelmia, kuten porojen erotteluun käytettyjä aitoja, pororysiä ja porotalleja. Lounatkoskelta löytyy vanha, mutta silti toimintakuntoinen vesimylly. Keihäslammen kohdalla taas on rannassa kuollut mänty, jota kutsutaan Papinpetäjäksi. Männyn kylkeen tehdyistä merkinnöistä vanhimmat ovat 1750-luvulta.

Vaeltajien ja luontoretkeilijöiden lisäksi Hossa on kalastajan paratiisi. Kun alue muutettiin virallisesti kansallispuistoksi, monipuolistuivat myös kalastajien mahdollisuudet. Alueella on perinteiseen kalastamiseen sopivia alueita, mutta myös sellaisia kohtia, joissa voi keskittyä harjuksen ja taimenen pyyntiin, verkkokalastukseen ja nuottakalastukseen. Kansallispuiston ulkopuolella sijaitseviin lampiin suunnitellaan kalanistutusta. Paikallisten asukkaiden metsästysoikeudet säilyvät myös kansallispuistossa, mutta ulkopuolisille metsästyslupia ei myönnetä.

Hossan metsistä löytyy puolukkaa ja mustikkaa, suoalueilta myös hillaa. Metsissä on myös runsaita sienestyspaikkoja. Eläimistä yleisimpiä alueella ovat porot ja hirvet, mutta Hossassa on nähty myös kaikkien Suomen suurpetoja. Yleisin suurpeto alueella on karhu. Hossan alueen lintulajisto on erämaalle tyypillistä ja kansallispuistossa näkee mm. kuukkeleita, metsoja ja laulujoutsenia.

Luontokeskuksesta neuvoja liikkumiseen ja majoitukseen

Neuvoja alueella liikkumiseen saa luontokeskuksesta. Lisäksi keskuksesta voi hankkia joitakin elintarvikkeita, tutustua näyttelyihin, ostaa kalastus- ja moottorikelkkalupia ja vuokrata majoitusta. Luontokeskuksen vieressä on Karhunkainalon leirintäalue. Lisäksi kansallispuistossa on 14 hirsilaavua, viisi autiotupaa ja 12 Metsähallituksen vuokrakämppää.

Luonnonpuistossa on noin 90 kilometriä merkittyjä polkuja, jotka on eroteltu toisistaan eri värisillä opaste- ja maalimerkinnöillä. Luontokeskukselta lähtee kolme kilometriä pitkä, alueen luontoa, historiaa ja kulttuuria esittelevä luontopolku. Hossan läpi kulkee myös UKK-vaellusreitti, joka jatkuu edelleen Kylmäluomaan.

Kiinnostus aluetta kohtaan on kasvussa ja ideoita kehittämiseen riittää

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja Hossan kansallispuiston avaaminen on pantu merkille myös kansainvälisesti ja tämä on herättänyt kiinnostusta myös puistoa ympäröiviin alueisiin. Puistonjohtaja Kerttu Härkönen Metsähallituksesta kertoo, että alueella on ollut ennen näkemättömän vilkasta. Paikalle on saapunut paljon ulkomaisia toimittajia, bloggareita ja muita vieraita. 90 kilometrin päässä Hossasta, Suomussalmen kuntakeskuksessa Ämmänsaaressakin on huomattu alueen kasvanut suosio. Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen muistuttaa, että alueen matkailijat kaipaavat palveluita. Hän haluaakin kehittää Suomussalmen palveluita siten, että matkailijat haluaisivat viipyä alueella hieman pidempään.

Myös yritykset ovat innostuneet Hossaan tuomasta kiinnostuksesta. Matkailualuetta kehittävät yhteistyössä lähes 25 yritystä Suomussalmelta, Kuusamosta ja Taivalkoskelta. Yritysten myötä Hossaan tulee sellaisia palveluita, joita siellä ei ole ennen tarjottu. Matkailijat voivat halutessaan kokeilla joogaa, suppausta tai ajaa fatbikeilla. Yrittäjät toteavat tuotteiden sopivan kansallispuistoon, sillä aktiviteetit perustuvat hiljaisuuteen, rauhallisuuteen ja lihasvoimaan.

Vaikka Hossa on luonnonpuistona uusi ja kehityssuunnitelmia riittää, ei hommaan lähdetä kuitenkaan nollasta. Hossa on jo pitkään ollut Kainuun suosituin luontokohde. Kävijämäärien kasvaessa on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että kävijät saavat edelleen saman elämyksen kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä.