Omasta mielestäni suomalaisten suhtautuminen ruotsalaisiin on enemmän kulttuuriin kuuluva ennakkoluulo kuin oikea mielipide tästä väestä ja erityisesti sen asuttamasta maasta.

Ruotsista löytyy mahtavia, upeita ja uskomattoman hienoa vaelluspaikkoja, ja jos Suomen luontoreitit tuntuvat olevan jo tarpeeksi paljon kierrettyjä, Ruotsi on hyvä maa seuraavaksi vaellusseikkailun aloittamiseksi. Ruotsin turvallisuuskin on samaa luokkaa kuin Suomen, joten tällaisesta siirtymisestä ei tarvitse olla liian paljon huolissaan. Maisemat ovat kuitenkin erilaisia, ja niihin kannattaa varautua: iso kamera ja avoin mieli ovat parasta seuraa Ruotsin vaelluksissa.

Padjelantaleden

Padjelanta on kuuluisa ruotsalainen kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1962. Kansallispuisto Padjelanta sijaitsee Pohjois-Ruotsissa, hyvin lähellä Norjan rajaa, ja sen pinta-ala on 1984 neliökilometriä, mikä tekee siitä suurimman Ruotsin kansallispuiston. Vuonna 1996 Padjelanta nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi osana Lapponiaa yhdessä naapuripuistojen kanssa. Onhan siellä vaellettavaa, ja kun Ruotsista on tapana puhua Tukholmana, tässä homman nimi on täysin erilainen: pääkaupungista ja sen kiireistä ei voi olla puhettakaan, kun taas luonnon luomista upeista maisemista voi nauttia hyvinkin pitkään.

Padjelanta-kansallispuiston halki kulkee Padjelantaleden, jonka pituus on noin 140 kilometriä eli ei se yhden päivän retkikohteeksi sovi. Reitti alkaa pienestä kylästä nimeltään Kvikkjokk ja päättyy Ritsemissä. Paikalliset järvien ja kylien nimitykset ovat enemmän saamelais- kuin ruotsinkielisiä, ja paikallisväkikin on enemmän Lapin kuin perinteisen Ruotsin kansaa. Padjelantaleden ottaa noin kymmenen päivää, mutta retken kesto riippuu enemmän retkeilijöistä: kuinka kauan halutaan viipyä missäkin pisteessä, alkaako jossain vaiheessa tuntua, että nyt olisi hyvä lepopäivä, vai halutaanko siirtyä polulta vähän sivummalle ja palata päivän tai toisen jälkeen takaisin? Retkiä voi tehdä sekä itsenäisesti että osallistua ryhmäretkeen, johon perinteisesti kuuluu Staloluokta-kylän kirkossa vierailu ja erilaisten saamelaisherkkujen maistelua. Kirkosta puheen ollen, sen alttari on tehty kokonaan puusta ja penkkeinä palvelevat porojen turkikset.

Kungsleden

Tämän vaellusreitin nimi kääntyy suomen kielelle kuninkaiden polkuna, ja sitä se hyvin pitkälle onkin. Kungsleden on Ruotsin kuuluisin vaellusreitti, joka on pituudeltaan 440 kilometriä, ja suurin osa näistä kilometreistä sijaitsee pohjoisen napapiirin kylmemmällä puolella. Perinteisesti koko reitti jaetaan neljään pätkään, joista jokainen on mielenkiintoinen omalla tavallaan. Suurinta suosiota on kerännyt Abiskon ja Nikkaluoktan välillä kulkeva reitin osa, joka kulkee Lapporten-nimisen laakson halki ja pitää sisällään lepotauon Ruotsin korkeimman vuoren Kebnekaisen juuressa. Enemmän yksityisyyttä tarjoava reitin osa kulkee puolestaan Kvikkjokk-nimisestä kylästä Ammarsnäsiin ja sen pituus on 166 kilometriä. Nämä kauniit kilometrit kulkevat järvien ja pienten kylien läheisyydessä, joten siinä on oiva mahdollisuus tutustua ruotsalaiseen kulttuuriin paremmin ja vapauttaa oma mieli mahdollisista ennakkoluuloista.

Kungsleden

Joillekin vaeltajille tämä reitti voi aiheuttaa hankaluuksia pienellä määrällään lepopaikkoja – siis näitä myynnissä olevia yöpymispaikkoja – eli teltan kuljettaminen mukana on välttämätöntä. Joillekin luonnon ystäville teltta on taas joka retken pakollinen attribuutti, ja jos kuulut sellaisten joukkoon, löydät Kungsledenilta upeita tauko- ja yöpymispaikkoja joko ihan itsesi tai ystäviesi seurassa. Muita matkailijoita saattaa tulla matkan varrella vastaan, ja silloin on tapana tervehtiä vierastakin ihmistä, sillä näissä maisemissa ihmisen tapaaminen on välillä melkoista tuuria. Sesonkiaikana polulla kulkee sekä ruotsalaista väkeä että muistakin maista saapuvia turisteja: reitti on niin kuuluisa, että sitä tullaan ihmettelemään jopa laaksoja täynnä olevasta Ranskasta ja oikeista vuoristomaista kuten Itävallasta ja Sveitsistä.