Jokaista vaeltajaa, joka päättää tehdä edes osan Pyhän Olavin reitistä, odottaa oikea tutustuminen Pohjoismaiden kulttuuriin – siis siihen vanhaan, niin sanotusti oikeaan kulttuuriin.

Tämä reitti alkaa ruotsalaisessa kaupungissa nimeltään Selanger ja päättyy Norjan Trondheimissa sijaitsevassa goottisessa Nidarosin tuomiokirkossa. Tämä reitti on ollut pitkään unohdettu ja huoltamaton, mutta Ruotsin ja Norjan hallitusten ponnistuksen seurauksena se merkittiin karttoihin ja laitettiin merkkejä myös ympäristöön. Näin Pohjoismaissa vieraileville turisteille avautui täysin uusi sivu, josta tänä päivänä voidaan lukea kulttuurista ja maantieteellistä perintöä. Reitti kulkee metsien kautta, kiemurtelee välillä perinteisten vanhojen maatilojen ohi ja näyttää kulkijoille upeita vesiputouksia päättyen Norjan oikeaan symboliikkaan eli fjordeihin. Keskiajalta säilyneet luostarit, kirkot ja maatilat täydentävät luonnon maisemia mahtavalla tavalla.

Ripaus Historiaa

Pyhä Olavi on Pohjoimaiden kulttuurissa tärkeä henkilö. 1000-luvulla hänestä tuli ensimmäinen Norjan kuningas, joka pystyi yhdistämään kaikki tämän maan asutukset ja läänit yhtenäiseksi valtioksi. Paljon Olavi II:n voimia kului myös siihen, että hän saisi ihmiset kääntymään kristilliseen uskontoon ja unohtamaan pakanalliset tapansa. Tällaiset uudistukset toivat paljon vastoinkäymisiä Olavin ja Norjan vanhan aateliston välille, ja hyvin pian hän joutui pakenemaan Norjasta Venäjän Novgorodiin. Vuonna 1030 Olavi yritti palauttaa Norjan valtaistuimen itselleen, mutta sai surmansa taistelussa. Hänet haudattiin Nidarosin tuomiokirkossa ja jo vuoden kuluttua hautajaisista nimettiin pyhäksi. Pyhän Olavin reitti onkin tämän kuninkaan viimeistä reittiä toistava tie pitkin Pohjoismaiden maisemia.

Ripaus Historiaa

Käytännön Asiaa

Kuten edellä jo mainittiin, Pyhän Olavin reitti kulkee kahden maan kautta: Ruotsin rannalta Norjan rantaan. Reitin pituus on 564 kilometriä ja se on jaettu useampaan osaan, joista jokaisesta on olemassa hyviä, selkeitä ja yksityiskohtaisia karttoja. Koko reitin kulkeminen vaatii melkein kuukauden verran aikaa, mutta reitti on mahdollista toteuttaa pienempinäkin pätkinä jatkaen vuosi vuodelta samasta kohdasta, mihin jäätiin viime kesänä. Suosituin reitin osa kulkee Stiklestadista metsien ja peltojen kautta Trondheimiin ja vie noin seitsemän päivää. Sopiva vaelluskausi jää näissä maisemissa aika lyhyeksi paikan sijainnin takia: pohjoisen kelit sallivat mukavan vaelluksen kesäkuun lopusta syyskuun alkuun. Suurin osa vaeltajista suunnittelee reittinsä niin, että se päättyy heinäkuun lopussa ja sen jälkeen ehditään vielä Pyhän Olavin juhliin, jotka kestävät useammat päivän: sinä aikana Trondheimissa järjestetään useita kulttuurisia tapahtumia kuten keskiaikaisia festivaaleja, markkinapäiviä, näyttelyitä ja konsertteja.

Käytännön Asiaa

Pyhän Olavin reitti on merkitty koko pituudellaan siihen tarkoitetuilla erikoismerkeillä, joten kulkeminen on mukavaa ja eksyminen on melkein mahdotonta, tosin maalaisjärkeä pitää jonkun verran käyttää. Yöpymispaikkoja löytyy koko reitin varrelta hyvin ja niiden hinta vaihtelee edullisista ja vaatimattomista leirintäalueista ja maatiloista huippuluokan hotelleihin. Kaikista edullisin ja luontoa läheisin tapa on teltta, joka on hyvä ottaa mukaan: sen kanssa yöpymispaikka järjestyy aina, nukkuminen on mukavaa ja kaiken lisäksi se on täysin ilmaista. Uusia kokemuksiakin syntyy paljon enemmän teltan kanssa kuin yöpymispalveluiden käytön aikana. Kaikki paikat, joissa voi hankkia vettä ja ruokaa, ovat merkittyjä kartoille, ja joka vaeltajan paras kaveri näillä alueilla ei ole GPS vaan paperiset kartat ja kompassi. Oman reitin suunnittelu onnistuu reitin kotisivuilta löytyvien työkalujen avulla helposti ja nopeasti, jos suunnittelua halutaan ja tarvitaan. Itse kuitenkin suosin enemmän odottamattomia seikkailuja, joita matkan varrella silloin tällöin tulee, ja intuitiivista suunnistamista, joka ei ole pettänyt vielä kertaakaan: oma onni vie sinut juuri niihin paikkoihin, joihin haluat tulla.