Norjan vuonot sijaitsevat yllättävän lähellä, mutta tarjoavat silti eksotiikkaa ja aivan erilaista luontoa kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Tämä voi olla mukavaa vaihtelua aktiiviselle luonnossa retkeilijälle, joka kaipaa reitteihinsä vaihtelua. Osa reiteistä on helposti saavutettavissa, mutta osalle pääseminen vaatii puolestaan hieman etukäteissuunnittelua.

Kjeragboltenin valloitus vaatii sekä sisua että rohkeutta

Suunnittele Kjeragin reissu etukäteen

Yksi Norjan valokuvatuimmista kohteista on Kjerag, jossa sijaitsee erikoinen kivimuodostelma Kjeragbolten. Tässä kohtaa kaksi suurta kiveä puristavat väliinsä pienemmän kiven yli tuhannen metrin korkeudessa Lysebotn-vuonon päällä. Valokuvissa näkyy, kuinka matkailijat testaavat rohkeuttaan seisomalla pienemmän kiven päällä. Ei ihme, että tämä on suosittu kohde! Haaste on kuitenkin paikalle pääsemisessä, sillä Lysebotn-vuono sijaitsee eristyksissä vuorten keskellä. Vuonolle kulkee kesäisin lautta, johon mahtuu kyytiin 12 autoa kerrallaan. Vaihtoehtoisesti vuonolle pääsee kiertämällä vuoristotien kautta, mutta tähän pitää varata enemmän aikaa. Lisäksi majoitus alueella kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen, sillä kysyntää riittää erityisesti kesän kauneimpina päivinä. Majoitusvaihtoehtoina ovat vuokramökit, teltta tai hieman kauempana sijaitseva majatalo. Myös lautan autopaikat myydään loppuun useita päiviä etukäteen.

Suunnittele Kjeragin reissu etukäteen

Retkeä suunnitellessa aikataulusta ei kannata tehdä liian tiukkaa, sillä tunnetusti Norjan sää on vaihteleva ja sateella reitille ei oikeastaan kannata lähteä, sillä kulkeminen muuttuu silloin liukasteluksi ja loukkaantumisen vaara on suuri. Sää saattaa kuitenkin vaihtua myös vaelluksen aikana, joten siihenkin on hyvä varautua.

Jyrkkiä nousuja pitkin kallion pintaa

Reitti alkaa vuonon päällä sijaitsevalta parkkipaikalta, jonne pääsee kiemuraista vuoristotietä pitkin. Parkkipaikalta on Kjeragille matkaa 4,5 kilometriä ja tästä jatketaan vielä 300 metrin matka Kjeragboltenille. Nousua kertyy 790 metriä. Takaisin palataan samaa reittiä, joten matkaa kertyy yhteensä noin kymmenen kilometriä. Reitille suositellaan varattavaksi noin viisi tuntia, mutta erityisesti huonolla säällä tai maisemia ihaillessa aikaa saattaa kulua helposti enemmän, joten matkaan kannattaa suunnata viimeistään puoliltapäivin.

Jyrkkiä nousuja pitkin kallion pintaa

Reitistä valtaosa kulkee pitkin kalliopintaa ja askeleidensa kanssa saa olla tarkkana. Vaelluskengät ovat suositeltava varustus ja niidenkin kanssa saa etsiä kohtia, joissa pito on riittävä, erityisesti suosituimmissa kohdissa. Jos kallio on vähänkään märkä, on reitti varsin liukas. Reittivaihtoehtoja löytyy pahimpien kohtien kiertämiseksi ja matkalla näkee myös varsin erilaisia kiipeilytyylejä. Pystyssä pysymisen helpottamiseksi reitille on lisätty ketjuja, joita voi hyödyntää kiipeämisessä. Nousut tulevat vastaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen on liukkaampi mutta toinen fyysisesti paljon rankempi. Ensimmäinen nousu on 800 metriä ja siihen menee helposti yli puoli tuntia ja hiki tulee varmasti.

Ensimmäisen kukkulan valloituksen jälkeen alkaa noin 400 metrin mittainen lasku, jonka jälkeen päästään käsiksi toiseen nousuun. Toiselle kukkulalle saa kiivetä noin 700 metrin matkan ja nousu on hetkittäin melko vaativa. Apuketjut tulevat tarpeeseen sekä kiivetessä että laskeutuessa. Nousun jälkeen laskeudutaan taas hieman ja lopulta päästää kiipeämään Kjeragin huipulle. Kolmannelle nousulle kertyy pituutta 1,3 kilometriä ja aikaa kannattaa varata noin tunti. Maisemat ovat tällä kohtaa reittiä erityisen upeat.

Pieni kivi on vielä hurjempi kuin kuvissa

Lopulta saavutaan itse kivelle, jolle päästäkseen pitää kävellä pitkin kapeaa polkua. Kivi on kooltaan melko pieni ja pudotus hurja, vaatii siis reilusti hurjapäisyyttä lähteä poseeraamaan haluttua kuvaa varten. Suurin osa retkeilijöistä jättää tämän välistä ja tyytyy seuraamaan rohkeimpien taiteilua, joka on jo varsin jännittävää puuhaa itsessään! Vuonolla käy navakka tuuli, joten hetkittäisesti hikoilusta huolimatta vaatteita ei oikeastaan voi vähentää. Kannattaa panostaa siis ensimmäiseen vaatekerrokseen ja pukea ylleen hyvin kosteutta imevä vaateparsi. Matkan varrelle voi kesälläkin osua myös lunta.

Pieni kivi on vielä hurjempi kuin kuvissa